keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Hyväksiluku tietotekniikasta

Olen ollut noin kolme viikkoa töissä kotikuntani Vaasan & Vaasan leipomossa. Olen jäänyt joistakin tietyistä asioista paitsi koulun suhteen, esimerkkinä tästä jalokiviopin-, ja tietotekniikan tunnit. Aloitin leipomossa 7.4.2014 ja viimeinen työpäivä on lauantai 26.4.2014. Kyseessä on pääsiäis/vappusesonki. Kouluhommat ovat sen verran hienolla mallilla, että minun oli hyvä ottaa työ vastaan, vaikka koulua onkin samaan aikaan. Saan kyllä toiset töissä helposti kiinni. Loma-anomus minun piti tästä työstä pyytää koulun vararehtorilta ja se minulle myönnettiinkin. Tosin olisin silti aloittanut työn, vaikkei lomaa oltaisi myönnettykään. :D On työ kuitenkin sen verran tärkeä juttu tällaisena aikana. Opiskelijalla kun ei tuloja kauheasti ole.

Tietotekniikan kurssilla kun en ole voinut nyt käydä, niin sain sovittua opettajani kanssa niin, että pystyn hyväksilukemaan kurssin tekemällä rhinolla jonkin työn ja laittamalla sen tänne blogiin esille.
Tein tämän sormuksen, jonka jo pari kertaa aikaisemminkin olen tehnyt tunneilla. Työstä tuli aikalailla samanlainen, ellei jopa identtinen. Myönnän katsoneeni apua kerran kurssilla valmistamasta työstämme. Tästä tuli pelottavan paljon samannäköinen. :D Toivottavasti kurssi menee läpi. :)


Tietotekniikan kurssin etätehtävä

Maanantai 07.04.2014

Kultasepänala

Kultaseppä suunnittelee, valmistaa, korjaa ja myy erilaisia jalometalleista ja kivistä valmistettuja koruja. Koruja myydään suoraan yksityiselle asiakkaalle, sekä myös korujen vähittäis- ja tukkukaupoille. Kultaseppä voi työskennellä yrittäjänä, kyseisen alan vähittäiskaupoissa, tai alan tuotteita valmistavissa yrityksissä. Ammatti voidaan jakaa yrittäjäkultasepän, liikkeenharjoittajan, teollisuuskultasepän, jalokivi-istuttajan, ateljeekultasepän, korjauskultasepän ja mallikultasepän töihin. Osa sepistä voi erikoistua pelkästään korujen suunnitteluun.

Ala on käsityövaltainen. Jalometalli valetaan muottiin, josta sitä sitten aletaan työstää valssaamalla, sahaamalla, leikkaamalla, juottamalla, hiomalla, viilaamalla, kiillottamalla ja hapottamalla. Työ on istumatyötä, jossa vaaditaan sorminäppäryyttä, tarkkuutta, taiteellisuutta, kädentaitoja, muodontajua ja pitkäjänteisyyttä. Koska alalla käsitellään arvokkaita kiviä ja metalleja, tulee kultasepän olla myös huolellinen, luotettava ja rehellinen. Koska kultasepät työskentelevät sekä yksittäis- että sarjatuotannon parissa, heidän täytyy hallita pääpiirteissään molempien tuotantomuotojen eri vaiheet. Kultaseppä työskentelee sekä käsin että erilaisilla työkaluilla ja koneilla.  Kultasepistä jokaisella on oma työpöytänsä, jonka ääressä he ahertavat. Työtä kultaseppä tekee joko yksin tai 1-2 apulaisen kanssa.

Kultasepäksi voi valmistua suorittamalla ensin käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon, josta tulee ammattinimike artesaani. Tämän täytyy olla suuntautunut kultasepänalalle. Vasta tämän jälkeen voi jatkaa kohti ammattitutkintoa. Näyttötutkinto on myös mahdollinen. Alaa ei voi opiskella metalleille ja kemikaaleille allerginen henkilö.

Tietotekniikan kurssin "päättötyö"

Ryhmäni jäsenten piti tehdä graduaatiosormus, sekä briljantti koulussa tietotekniikan kurssin "päättötyönä". Tässä omani:

Graduaatiosormus osa 1. Rungon vääntäminen

Graduaatiosormus osa 2. Kivi-istukan ja kaiverruksen työstö

Graduaatiosormus osa 3. Viimeistely

Sininen briljantti




Tietotekniikan tunneilla

2011 valmistuin leipuri-kondiittoriksi, jonka jälkeen seuraavana vuonna kävin kultasepänalan pääsykokeissa ja epäonnistuttuani niissä, hain puualalle veljeni kanssa ja kävin sitä sitten puoli vuotta, kunnes loukkasin siellä sormeni siihen kuntoon, että se jouduttiin tikeillä kasaamaan. Sitten keskeytin opinnot saatuani sen alan koneisiin pysyvän kammon. Hain uudelleen kultasepänalalle ja onnekseni pääsykokeet olivat tismalleen samanlaiset kuin edellisenä vuonna ja näin ollen osasin vältellä edelliskerralla tekemiäni virheitä, ja pääsin siis helposti mukaan aloittavaan ryhmään.

Koska minulla oli edellisistä opinnoista hyväksilukuja, opintoni lyhenevät jonkin verran, eikä tarvitse mennä lukemaan mitään matematiikkaa sun muita lukuaineita. Yksi mikä piti käydä, oli tietotekniikan kurssit, koska ne olivat lähes joka alalla erilaiset, niin sen vuoksi niistä oli otettava osaa.

Kävimme tietotekniikan tunneilla läpi Rhinoceros evaluation 3D- ohjelmaa ja sen kymmeniä toimintoja. Tutustuimme hieman myös Cinema 4D- ohjelmaan ja kuvankäsittelyyn, mutta koska ryhmämme katsoi Rhinon käytön tarpeelliseksi, meidän piti keskittyä enemmän siihen. Hyvä niin, sillä itsekin pidin tästä ohjelmasta eniten, mutta vain niinä harvoina hetkinä, kun ohjelma suostui toimimaan ja työt menivät niin kuin piti. Mutta aika usein rhinon kanssa oli ongelmia. Kyllä se toimi juuri niin kuin pitikin, se noudatti kiltisti käskyjäni, mutta välillä kyllä tuli niin oudon näköistä jälkeä, että oli vian oli pakko olla ohjelman käyttäjässä, ei rhinossa itsessään. Eli tästä voidaan päätellä, että minulla ei kovinkaan usein ollut harmainta hajuakaan siitä, miten ohjelmaa tuli käyttää. Kaiken lisäksi tämä Rhinoceros on englanninkielinen. Kielivalikosta löytyivät kaikki mahdolliset kielet mandariinikiinaa myöten, mutta suomi on unohdettu. Selvää syrjintää. Ja sen sanon, ettei tällä kielipäällä parane elvistellen. Arvosanoja en ala luetteleen, mutta heikko se kielitaito on. Joten tästäkin voi jo aavistella, miten hyvin tulin kyseisen ohjelman kanssa toimeen. :) Onneksi siitä jäi jotakin vähän mieleen, että ei siellä täysin turhaan kuitenkaan tullut käytyä. Jatkossa en kuitenkaan usko rhinoa tarvitsevani.

Yksi asia sentään onnistui rhinon kanssa oikein hyvin ja kohotti mielialaa. Nimittäin opettajamme oli täystyöllistetty, häntä ei uhannut silloin ainakaan työttömyys. Se kun on pelätty asia nykypäivänä. Opettaja nöyrästi juoksi satoja metrejä meidän tuntiemme aikana siellä takarivissä näyttämässä kohdallani, miten rhinon kanssa tuli milloinkin leikkiä. Aina kun tunnit alkoivat, sen tiesi kenen käsi ensimmäisten joukossa nousee pystyyn. En ihmettele lainkaan, että opettaja oppi myös helposti muistamaan nimeni.. ja vissiin myös taitoni tietotekniikan suhteen.

Mutta tässä nyt jotain pientä, mitä sain aikaiseksi tunneilla:





























Tietotekniikan hommia



Hieman blogin tyylistä

Opintojen aloituksesta on kulunut jo melkoinen tovi, joten oli aikakin jo käynnistää tämä "päiväkirja" koulutöistä. Itse asiassa nyt on koko ensimmäinen vuosi käytynä, lukuunottamatta työssäoppimisjaksoja. Niitä ei ensimmäisenä vuonna pidetty, joten seuraavan lukuvuoden aikana pidetään peräkkäin ensimmäisen ja toisen vuoden työssäoppimisjaksot, yhteensä 3 kuukautta.

Luvassa on paljon kuvia, ja koska monet niistä on otettu kesken hommien, niin ei taustoja useimmissa ole huoliteltu. Mutta kuvista tuleekin näkyä se kuvan pääasia, ei niinkään tausta. Kuviin laitan yleensä myös kattavat kuvatekstit ja joihinkin voin katsoa tarpeelliseksi mainita myös taustoista ja kuvalaadusta. Jotkin työvaiheet ovat voineet olla sellaisia, että minun on täytynyt kuvata toista opiskelijaa tekemässä kyseistä vaihetta, kun en itse ole omasta työstä saanut sopivaa kuvaa, mutta olen pyrkinyt kuvaamaan niin, ettei opiskelijan henkilöllisyys selviä. Vain opiskelijan oma-aloitteisella luvalla otan tekijästäkin kuvan. Kaikki kuvat, lukuunottamatta blogini taustakuvaa, ovat itseni ottamia, joten toivon ettei niitä laitettaisi "yleiseen jakoon" muualle internettiin ilman lupaa. Kuvien muokkausta en hyväksy, ja jos joku haluaa jonkin kuvani kopioida, täytyy siitä myös pyytää lupa ja mielellään kuvasta olisi tultava sitten esille se, mistä se on kopioitu.

Vastailen mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia tulee, ja minulta saa myös neuvoja niitä tarvitsevat. Minut tavoittaa sähköpostitse parhaiten ja olen yhteydessä lukijoihin tottakai myös täällä. Kyselen itse paljon asioista opettajilta, kokeneemmilta oppilailta, ja muilta asiantuntijoilta, joten tietoni ovat peräisin myös heiltä, ei yksin kirjoista ja internetistä. Opintojen alussa en tiennyt juuri mitään, hyvä kun erotin sentään hopean kullasta. Tässä se tieto ja taito vähitellen on kehittynyt ja kehittyy koko ajan opintojen edetessä, ja saa nähdä mikä on taitotaso sitten valmistumisen aikoihin.

Nyt, kun aikaa tosiaan on kulunut jo siitä ensimmäisestä työstä melkolailla, niin joudun laittamaan runsaita blogitekstejä tänne, mutta jatkossa päivittelen tätä päiväkirjatyyliin, välillä asiaa tulee paljon ja toisinaan taas ei lainkaan. Pidän myös taukoja kirjoittamisesta.
Yleisellä tasolla hyvänä blogitekstinä pidetään kattavaa, kuvatäyteistä, selkeää ja ytimekästä tekstiä. Sen ei olisi hyvä olla monen sivun mittainen novelli, ei sellaista välttämättä jaksaisi lukea läpi asti. Tässä blogissa tulee kuvat viemään tilaa jonkin verran ja siitä aiheutuu mahdollisesti monenkin sivun mittaiset tekstit.

Saa nähdä sitten, minkälainen blogi tästäkin tulee loppujen lopuksi. :D Rennolla otteella ja hyvällä mielellä kuitenkin kirjoitellaan, se on varmaa!